Tämä juttu kertoo suomalaisten rekisterikilpien kirjainsarjoista eli mitä tunnuskirjaimet kertovat autosta. Käsittelyssä ovat normaalit henkilö- kuorma- linja- ym. autojen rekisterit. Ahvenanmaan ja puolustusvoimien kilvet eivät ole mukana, kuten eivät myöskään traktori- perävaunu, koe- tms. tunnukset.
Ensimmäiset kilvet
Ensimmäiset autot Suomeen tulivat Venäjän vallan aikana ja silloin automobiileissä oli ilmeisesti pieni vaalea kilpi, jossa numeroita. Joskus numeroiden edessä oli kirjain, joka saattoi merkitä ajoneuvotyyppiä. Suomi itsenäistyi vuonna 1917, mutta tällä ei aluksi ollut suurta merkitystä autojen rekisterikilpiin.
Vuonna 1922 tuli voimaan asetus autojen rekisteröinnistä. Ensimmäiset Suomen omat rekisterikilvet olivat valkoisia mustilla merkeillä. Ensimmäinen merkki oli kirjain ja sitä seurasi yhdestä neljään numeroa. Kirjain oli läänintunnus. Muista poiketen Vaasan läänin tunnus oli kaksikirjaiminen. Takakilven yhteydessä käytettiin vuosiluku-lisäkilpeä, joka vaihdettiin vuosittain.
Läänintunnukset: U – Uudenmaan lääni, T – Turun ja Porin lääni, H – Hämeen lääni, V – Viipurin lääni, M – Mikkelin lääni, K – Kuopion lääni, VA – Vaasan lääni ja O – Oulun lääni. Helsingin kaupunki muodosti oman rekisteritunnusalueensa kirjaimella A.
Liikkeelle lähdettiin siis esimerkiksi Uudenmaan läänissä tunnuksilla U1, U2, U3 jne.
Uudistettu kilpimalli 1926
Vuosien 1926-29 malli oli edelleen valkopohjainen mutta nyt myös edessä peruskilpeen niitattiin pieni lisäkilpi, jossa ylimpänä oli pienillä numeroilla pääkilven numero-osa ja sen alapuolella vähän suuremmilla numeroilla vuosiluku. Lisäkilpi vaihdettiin vuosittain ja se oli parillisina vuosina valkopohjainen mustilla numeroilla ja parittomina vuosina sininen valkoisilla numeroilla.
Uudistettu malli 1930
Vuonna 1930 kilpimalli uudistui täysin ja tämä tyyppi oli käytössä vuoteen 1935. Lisäkilvistä luovuttiin ja nyt kilvet vaihdettiin kokonaisuudessaan vuosittain tunnuksen pysyessä kuitenkin samana. Uuden kilpimallin vasemmassa yläkulmassa oli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja niiden alapuolella pyöreä paikka katsastusleimalle. Sitten seurasi varsinainen tunnus koko kilven korkuisena. Kirjaimen ja numeroiden väliin tuli väliviiva. Nyt parillisina vuosina oli mustat kilvet ja parittomina valkoiset.
Nykyinen kirjasinmalli käyttöön 1935
Vuonna 1935 esiteltiin jälleen uusi malli, jossa kilpi oli edellistä leveämpi. Kirjasintyyppi vaihtui ja se olikin jo sama mikä on tänäkin päivänä vielä käytössä. Perustiedot olivat ennallaan mutta tieto oli sijoitettu väljemmin ja katsastusleiman paikka oli suurempi.
Vuonna 1938 Oulun läänistä erotettiin Lapin lääni, joka sai oman tunnuksen L. Jossain vaiheessa Viipurin läänissä alettiin V-tunnusten rinnalla jakaa VI-kilpiä. Sitten alkoikin sota-aika ja autokauppa tyrehtyi. Sodan jälkeen Viipurin läänin rippeistä perustettiin Kymen lääni, joka sai tunnuksen R. Vaasan läänissä alettiin vähitellen siirtyä pelkkään V-tunnukseen.
Sodanjälkeiset läänintunnukset olivat siis: A, H, K, L, M, O, R, T U ja V.
1940-luvun lopulla autokauppa alkoi vilkastua ja ainakin Helsingissä ja Turun ja Porin läänissä siirryttiin jo viisinumeroisiin tunnuksiin.
Kaksikirjaimiset kilvet 1949
Vuonna 1949 koko rekisterikilpijärjestelmä uusittiin täysin. Autoja oli jo niin paljon, että jokavuotinen kilpien vaihtoruljanssi kävi hankalaksi. Uusissa kilvissä oli nyt kaksi kirjainta, väliviiva ja enintään kolme numeroa. Vuosilukua tai katsastusleimaa ei enää ollut eikä kilpiä enää vaihdettu vuosittain. Kilpi oli mustapohjainen valkoisilla merkeillä. Ensimmäinen kirjain oli läänintunnus ja toinen kirjain aakkosittain juokseva. Kirjaimia Q, W, Å, Ä ja Ö ei käytetty ja X toisena kirjaimena oli varattu takseille.
Tämä uudistus oli viimeinen täydellinen kilpivaihdos – kaikkiin autoihin siis vaihdettiin uuden järjestelmän mukaiset tunnukset. Tämän jälkeen kilpiä ei sitten enää vaihdettu vuosittain. mutta sen sijaan auton vaihtaessa kotilääniä kilpi oli vaihdettava. Uusien rekisterien vaihto kaikkiin autoihin sujui melko hitaasti ja viimeiset laatat saatiin kiinnitettyä vasta vuonna 1953.
Uusi tunnus muodostui seuraavan periaatteen mukaisesti: Jos vanhan tunnuksen numero oli 999 tai pienempi, oli uudessa kilvessä läänintunnuksen lisäksi A ja numero ennallaan. Jos vanha tunnus oli neli- tai viisinumeroinen, määräytyi uuden kilven toinen kirjain tuhatluvun mukaan ja numeroista kolme viimeistä jäivät ennalleen. Jos vanhan kilven tuhatluku oli 1, oli uuden tunnuksen toinen kirjain B, 2 oli C jne.
Esimerkkejä: A-256 > AA-256, H-1360 > HA-360, T-2004 > TB-4, V-3100 > VD-100, A-10949 > AK-949. Ainakin Helsingissä ja Turun ja Porin läänissä oli ollut kilpiä 12-tuhannen numeroilla, joten näillä alueilla pelkästään vanhojen autojen uudelleenrekisteröinneissä päästiin tunnuksiin AM/TM.
Toinen läänintunnuskirjain
Uusi järjestelmä perusmuodossaan kului nopeasti loppuun ja jo vuonna 1952 saavutettiin Helsingissä AZ. Jotain uutta piti keksiä tilalle. Ratkaisu oli toinen läänintunnuskirjain, joka Helsingissä oli B. AZ-999-tunnusta siis seurasi BA-1. Seuraavana sarjan loppuun pääsi Turun ja Porin lääni vuonna 1954 (TZ), jossa T sai seuraajakseen kirjaimen E. Sitten olivat vuorossa Hämeen lääni 1955 (H>I), Vaasan lääni 1956 (V>Y) ja Uudenmaan lääni 1958 (U>Z).
Ä- ja Ö-kirjaimet
Vanhojen vapautuneiden tunnusten uusiokäytöstä huolimatta alkoi kirjainyhdistelmistä olla pulaa 1950-luvun loppupuolella. Vuonna 1959 Helsingissä saavutettiin BZ ja Hämeen läänissä IZ. Lisätunnusten saamiseksi otettiin käyttöön Ä- ja Ö-kirjaimet (esimerkiksi Helsingissä AÄ, AÖ ja BÄ, BÖ). Näitä jaettiin 1959-62 – myös muissa lääneissä, ei kuitenkaan Mikkelin läänissä. Lapin läänissä LÖ-kilpien jako jatkui vielä 1963.
Lisää läänintunnuksia
Kuopion lääni sai 1950-luvun lopulla K:n rinnalle toisen tunnuskirjaimen S. SA-yhdistelmää ei kuitenkaan tullut käyttöön, koska se oli puolustusvoimien ajoneuvoissa. KZ-999-kilpeä siis seurasi SB-1. Helsingissä, Turun ja Porin- sekä Hämeen läänissä turvauduttiin jo kolmanteen läänintunnukseen. Helsingin uusin alkukirjain oli C, Turun ja Porin läänissä F ja Hämeen läänissä N. Näitä tunnuksia jaettiin kuitenkin vain rajoitetusti. F-kilvissä päästiin ilmeisesti FN:ään saakka, Helsingissä jaettiin vain CA, CB ja CE.
Kymen läänissä jatkettiin vuonna 1961 R:n jälkeen G-alkuisilla kilvillä.
Valkoiset raamit ja uudet läänit
Vuonna 1960 rekisterikilpien ulkonäkö koheni, kun käyttöön otettiin valkoiset kehykset mustan kilven ympärillä. Suomi sai myös kaksi uutta lääniä – Keski-Suomen läänin ja Pohjois-Karjalan läänin. Keski-Suomi sai tunnuksekseen kirjaimen X ja Pohjois-Karjala Kuopion läänissä vähän aikaa käytössä olleen S:n.
Taksien X-tunnukset alkoivat vapautua yleiseen käyttöön ja taksien rekisterikilpien ympärille tulivat leveät oranssiraamit.
Uudet tunnukset lääneittäin 1952-61
Uusien tunnusten lisäksi jaettiin uudelleen käytöstä poistettujen autojen tunnuksia.
Läänintunnuskirjaimet: A, B, C, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, R, S, T, U, V, X, Y, Z
Aakkosittain juoksevat toiset tunnuksen jälkimmäiset kirjaimet: kaikki aakkoset, paitsi Q, W, Å, Ä, Ö
(Ä ja Ö kuitenkin poikkeuksellisesti käytössä vuosina 1959-63).
Listassa saattaa olla epätarkkuuksia
Helsinki
|
Hämeen lääni
|
Kuopion lääni
|
Lapin lääni
|
Mikkelin lääni
|
Oulun lääni
|
Kymen lääni
|
Pohjois-Karjalan lääni
|
Turun ja Porin lääni
|
Uudenmaan lääni
|
Vaasan lääni
|
Keski-Suomen lääni
| |
1952
|
AS-AZ
BA
|
HR-HS
|
?
|
L?-LF
|
ME-MF
|
?
|
RJ-RL
|
T?-TS
|
UK-UL
|
?
| ||
1953
|
BB
|
?
|
?
|
LG
|
?
|
O?-OD
|
?
|
TT-T?
|
UM-UN
|
V?-VS
| ||
1954
|
BC-BE
|
HT-HY
|
?
|
LH-LI
|
?
|
OE-O?
|
?
|
T?-TZ
EA-EF
|
?
|
VT
| ||
1955
|
BE
|
HZ,
IA-IB
|
?-KC
|
LJ-LK
|
MG-MH
|
O?-OK
|
RM-RN
|
EG-EM
|
UO-UR
|
VU-V?
| ||
1956
|
BF-BL
|
IC-IJ
|
KD-KH
|
LL
|
MI-MJ
|
OL-O?
|
RO
|
EN-EU
|
US
|
V?-VZ
YA
| ||
1957
|
BM-BR
|
IK-IN
|
KI-KR
|
?
|
MK
|
?
|
RP
|
?
|
UT-UY
|
YB-YI
| ||
1958
|
BS-BV
|
IO-IU
|
?
|
LM-LO
|
ML-MM
|
O?-OS
|
RR-RU
|
EV
|
UZ, ZA-ZC
|
UJ-YL
| ||
1959
|
BX-BZ
AÄ, AÖ
|
HÄ, HÖ
IV-IZ
|
KS-KU?
SA, SB
|
LP
|
MN-MP
|
OT-OY
|
?
|
TÄ?
|
ZD-ZH
|
YM-YV
| ||
1960
|
BÄ, BÖ
|
IÄ, IÖ
|
KV?
|
LR-LS
|
MR-MS
|
OZ-OÄ
|
RV
|
S?-SK
|
TÄ, TÖ
EY-EÖ
FA-FB
|
ZI-ZK
|
YX-YÄ
|
XA-XO
|
1961
|
CA-CE
|
NA…?
|
?
|
LT-LV
|
MT-MV
|
OÖ
|
RY-RÖ
|
SL-SM
|
FC-FN
|
UÄ, ZL-ZP
|
YÖ
|
XP-XS
|
Kolmikirjaimiset tunnukset 1962
Vuonna 1962 siirryttiin kilpijärjestelmässä uuteen versioon, jossa kahden kirjaimen ja enintään kolmen numeron sijasta oli nyt kolme kirjainta ja enintään kaksi numeroa. Kilpi oli edelleen musta valkoisella kehyksellä. Ensimmäisenä mukautettuun systeemiin siirryttiin Helsingissä (AAA, AAB, AAC jne.) sekä Hämeen- (HAA…), Oulun- (OAA…) ja Turun ja Porin (TAA…) läänissä vuonna 1962. Vuonna 1963 mukaan tulivat Mikkelin- (MAA…) ja Lapin lääni (LAA…). Vuonna 1964 olivat vuorossa Uudenmaan- (UAA…), Kuopion (KAA…) ja Keski-Suomen (XAA…) läänit. Vuonna 1965 siirtymävuorossa oli Vaasan lääni (VAA…). Kymen läänissä sen sijaan jaettiin vasta aloitettuja kaksikirjaimisia G-alkuisia tunnuksia ja kolmikirjaimisiin siirryttiin vasta 1966. Kymen läänin kolmikirjaimisia tunnuksia ei aloitettukaan R-kilvillä vaan G-alkuisilla tunnuksilla.
Kolmikirjaimisten kilpien jako aloitettiin kussakin läänissä sen alkuperäisellä läänintunnuskirjaimella (paitsi siis Kymen läänissä), mutta pian piti sitten taas ottaa käyttöön toinen läänintunnus. Tämä tapahtui seuraavassa järjestyksessä:
1965 Helsinki AZZ > BAA
1965 Hämeen lääni HZZ > IAA
1965 Turun ja Porin lääni TZZ > EAA
1966 Kymen lääni GZ > GAA
1967 Uudenmaan lääni UZZ > ZAA
1969 Vaasan lääni VZZ > YAA
Vuonna 1968 Helsinki, Turun ja Porin- sekä Hämeen lääni saavuttivat BZZ / EZZ / IZZ. Kolmansia läänintunnuksia ei nyt otettu käyttöön vaan aloitettiin järjestelmällinen vanhojen tunnusten uudelleenkäyttö.
Mikkelin- ja Keski-Suomen lääni saavuttivat MZZ / XZZ vuonna 1971. Koska toista läänintunnusta ei ollut, jatkettiin näilläkin alueilla vanhojen tunnusten uusiokäytöllä. Sama tilanne tuli Kuopion läänissä vuonna 1972.
Ikään kuin esivalmisteluna seuraavalle uudelle rekisterikilpijärjestelmälle toteutettiin syyskuussa 1971 muutos, jossa kilpeä ei enää tarvinnut vaihtaa auton vaihtaessa kotilääniä. Rekisterikilpi kertoi nyt siis sen missä läänissä auto oli alun perin rekisteröity, mutta ei enää sitä, missä auton senhetkinen omistaja asui.
Jaossa olleet tunnukset lääneittäin 1962-71
(Taulukossa ei uudelleen käyttöönotettuja vanhoja tunnuksia, merkitty +++ silloin kun jaettu ainoina tunnuksina)
Helsinki
|
Hämeen lääni
|
Kuopion lääni
|
Lapin lääni
|
Mikkelin lääni
|
Oulun lääni
|
Kymen lääni
|
Pohjois-Karjalan lääni
|
Turun ja Porin lääni
|
Uudenm. lääni
|
Vaasan lääni
|
Keski-Suomen lääni
| |
1962
|
AAA-AEG
|
HAA-HGE
|
KY-KÖ
|
LV-LÄ
|
MV-MZ
|
OÖ
OAA-OCP
|
GA-GD
|
SM-SP
|
TAA-T??
|
ZP-ZY
|
+++?
|
XS-XX
|
1963
|
AEG-AHZ
|
HGE-HLJ
|
?
|
LÄ, LÖ
LAA-LAL
|
MZ
MAA-MBE
|
OCP-OFP
|
GD-GH
|
SP-SS
|
?
|
?
|
+++?
|
XX-XZ
|
1964
|
AHZ-APC
|
HLJ-HPS
|
KAA-KBN
|
LAL-LDA
|
MBE-MET
|
OFP-OJL
|
GH-GN
|
SS-SZ
|
?
|
ZZ
UAA-UGG
|
+++?
|
XZ
XAA-XDS
|
1965
|
APC-AZZ
BAA-BBI
|
HPS-HZZ
|
KBN-KCO
|
LDA-LFN
|
MET-MHE
|
OJL-ONP
|
GN-GY
|
SZ
SAA-SBS
|
T??-TZZ
EAA-EFA
|
UGG-UNX
|
VAA-VIG
|
XDS-XEC
|
1966
|
BBI-BHD
|
HZZ
IAA-IGK
|
KCO-KIT
|
LFN-LHU
|
MHE-MKC
|
ONP-OTM
|
GY-GZ
GAA-GEC
|
SBS-SDP
|
EFA-EON
|
UNX-UYR
|
VIG-VOX
|
XEC-XJF
|
1967
|
BHD-BSD
|
IGK-IRR
|
KIT-KLN
|
LHU-LKD
|
MKC-MMP
|
OTM-OZS
|
GEC-GHV
|
SDP-SGC
|
EON-EYT
|
UYR-UZZ
ZAA-ZFN
|
VOX-VSJ
|
XJF-XLZ
|
1968
|
BSD-BZZ
|
IRR-IZZ
|
KLN-KNZ
|
LKD-LMH
|
MMP-MRV
|
OZT-OZZ
|
GHV-GLK
|
SGC-SHB
|
EYT-EZZ
|
ZFN-ZOS
|
VSJ-VZO
|
XLZ-XOE
|
1969
|
+++
|
+++
|
KNZ-KSA
|
LMH-LOX
|
MRV-MTD
|
+++
|
GLK-GPR
|
SHB-SJN
|
+++
|
ZOS-ZZZ
|
VZO-VZZ
|
XOE-XSP
|
1970
|
+++
|
+++
|
KSA-KVP
|
LOX-LSR
|
MTD-MXV
|
+++
|
GPR-GVK
|
SJN-SMC
|
+++
|
+++
|
+++
|
XSP-XXA
|
1971
|
+++
|
+++
|
KVP-KZH
|
LSR-LVE
|
MXV-MZZ
+++
|
+++
|
GVK-GXY
|
SMC-SNX
|
+++
|
+++
|
+++
|
XXA-XZX
|
Valkopohjaiset läänintunnuskilvet 1972
Vuonna 1972 esiteltiin täysin uudenmalliset rekisterikilvet. Kilpi oli nyt valkoinen heijastavapohjainen mustalla raamilla. Siinä oli kolme kirjainta ja aina kolme numeroa. Pienin käytetty luku oli siis 100. Kirjasinmalli pysyi kuitenkin entisenä.
Kilpiä jaettiin edelleen läänintunnusten mukaan, mutta kuten jo vuonna 1971 oli toteutettu, kilpeä ei tarvinnut vaihtaa auton vaihtaessa kotilääniä. Uutta oli myös se, että kirjaimia D, F, G, I, Y ja Z ei enää tunnuksissa käytetty. Lisäksi käyttämättä jätettiin myös jo edellisen järjestelmän ulkopuolella olleet kirjaimet Q, W, Å, Ä ja Ö.
Valkoiset kilvet otettiin ensiksi käyttöön Turun ja Porin-, Hämeen- ja Oulun läänissä vuoden 1972 alussa. Liikkeelle lähdettiin siis tunnuksilla TAA-100, HAA-100 ja OAA-100. Toukokuussa 1972 mukaan tuli Helsinki (AAA) ja myöhemmin perässä seurasivat muutkin läänit – Kymen-, Pohjois-Karjalan- ja Uudenmaan lääni vasta vuonna 1973.
N-kilvet
Koska uusi kilpi oli leveämpi kuin entinen, tuli eteen uusia ongelmia. Joissakin autotyypeissä nimittäin – etupäässä amerikkalaisissa – oli rekisterikilvelle varattu tila niin pieni, ettei uusi kilpi mahtunutkaan siihen. Useissa muissa maissa, joissa kilpi saattoi olla vieläkin leveämpi, oli mahdollisuus saada neliömäisiä kilpiä, joissa kilpi-informaatio oli kahdella rivillä. Suomessa ei kuitenkaan silloin vielä menty tällaiseen järjestelmään, vaan kilvet olivat aina yksirivisiä.
Ongelma ratkaistiin aluksi siten, että autot joihin uusi kilpi ei mahtunut, saivat edelleen vanhat mustapohjaiset viisimerkkiset kilvet. Vuonna 1973 otettiin sitten tällaisia automalleja varten käyttöön oma erillisjärjestelmänsä valkoisilla kilvillä. Näissä oli kaksi kirjainta ja enintään kolme numeroa ja ensimmäinen kirjain oli läänintunnuksista riippumaton neutraali ”N”. Jako aloitettiin tunnuksella NK (NK-1…NK-999). Sitten tulivat NL, NM jne.
Kuntakohtaiset kirjainyhdistelmät
Helsinki oli ainoa paikkakunta Suomessa, jossa rekisteritunnukset etenivät selkeästi aakkosjärjestyksessä. Helsingin kaupunkihan muodosti oman erillisen rekisterikilpialueensa ja kilpien jakopaikkoja oli vain yksi. Muualla Suomessa, jossa jakoalueena oli koko lääni, jaettiin kilpiä usein isoina ”klimppeinä”. Yksi kunta sai ison kasan jotain tiettyä kirjainyhdistelmää tai muutamaa peräkkäistä tunnusta. Näitä sitten saatettiin jakaa useita kuukausia vaikka samassa läänissä jollakin toisella paikkakunnalla jaettiin jo paljon tuoreempaa tunnusta. Kun ”pino” sitten saatiin jaettua, saattoi seuraava uusi tunnus olla jo aakkosissa huomattavasti pitemmällä. Esimerkiksi Espoossa jaettiin 1978-79 mm. tunnuksia UKA, UKB ja UKC. Vantaalla oli kuitenkin samaan aikaan jo jaossa UKE, UKH ja UKJ. Espoon seuraava tunnus UKC:n jälkeen oli sitten UKN.
Koska tiettyä kirjainyhdistelmää jaettiin tietyssä kunnassa, saattoi tarkkaavainen seuraaja siis tunnistaa autosta kotiläänin lisäksi myös paikkakunnan. On kuitenkin muistettava, että mitä vanhempi auto oli kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä auto oli jo saattanut vaihtaa kotipaikkaa ja kilpi kertoi vain rekisteröintikunnan.
Vuosittaisia tapahtumia 1972-89
1972
Uusien valkopohjaisten kilpien jako alkoi Turun ja Porin-, Hämeen ja Oulun lääneissä.
Turun ja Porin läänissä saavutettiin TAX ja lähdettiin jo toiselle kierrokselle tunnuksesta TBA. Vuoden lopussa oli päästy TBE:hen. (Tämä oli siis läänin ”ennätys”. Jossain läänin kunnassa saatettiin jakaa vielä jotain vanhempaa yhdistelmää TAS, TAT, TAU tms.).
1973
N-kilpien jako alkoi tunnuksella NK.
Helsingissä, Hämeen- ja Uudenmaan läänissä saavutettiin AAX / HAX / UAX ja lähdettiin toiselle kierrokselle tunnuksilla ABA, HBA ja UBA. Vuoden lopussa oli päästy jo yhdistelmiin ACH / HBU ja UBK (Helsingissä siis oltiin jo kolmannella kierroksella). Myös Vaasan läänissä lähdettiin toiselle kierrokselle VAX > VBA.
1978
Uudenmaan läänissä jätettiin UKO-tunnus jostain syystä jakamatta.
1979
N-kilvet saavuttivat NX:n. Tämän jälkeen jatkettiin N-sarjan alusta. (NJ-tunnus oli siis huomattavasti uudempi tunnus kuin NK).
1980
N-kilvissä loppuivat kaksikirjaimiset tunnukset ja siirryttiin kolmikirjaimisiin yhdistelmiin NAA, NAB, NAC, NAE, NAH, NAJ jne.
1985
Helsinki ja Turun ja Porin lääni saavuttivat AXX / TXX. Vanhan tavan mukaan otettiin taas toinen läänintunnus käyttöön: AXX-999 > BAA-100, TXX-999 > EAA-100.
1987
Uudenmaan ja Hämeen läänissä saavutettiin UXX ja HXX. Näiden läänien toiset läänintunnuskirjaimet olivat Z ja I. Nämä olivat kuitenkin niitä kirjaimia, joita ei valkoisten kilpien aikana ollut käytetty. Ne otettiin nyt käyttöön, mutta vain läänintunnuksina. Aakkosittain juoksevina kirjaimina niitä ei edelleenkään käytetty.
1989
Läänintunnus-kilpijärjestelmä lopetettiin syyskuun lopussa.
Jaossa olleet uudet tunnukset lääneittäin vuosina 1972-89
(Lisäksi jaettiin lääneistä riippumattomia N-kilpiä)
Vuosittaiset rajat ovat epämääräisiä ja jokin tunnus on saattanut olla ”aktiivisena” vielä varsinaisen jakoajan jälkeen.
(Tähdellä merkityt vanhojen mustien kilpien tunnuksia)
Helsinki
|
Hämeen lääni
|
Kuopion lääni
|
Lapin lääni
|
Mikkelin lääni
|
Oulun lääni
|
Kymen lääni
|
Pohjois-Karjalan lääni
|
Turun ja Porin lääni
|
Uudenmaan lääni
|
Vaasan lääni
|
Keski-Suomen lääni
| |
1972
|
AAA-AAT
|
HAA-HAS
|
KZH-KZZ*
|
LVE-LXX*
|
MAA-MAB
|
OAA-OAH
|
GXY-GZZ*
|
SNX-SPV*
|
TAA-TBE
|
+++*
|
VAA-VAJ
|
XAA-XAC
|
1973
|
AAU-ACH
|
HAT-HBU
|
KAA-KAO
|
LAA-LAO
|
MAC-MAM
|
OAJ-OAX
|
RAA-RAR
|
SAA-SAL
|
TBH-TCT
|
UAA-UBK
|
VAK-VBH
|
XAE-XAN
|
1974
|
ACJ-AEH
|
HBV-HEA
|
KAP-KBA
|
LAP-LAV
|
MAN-MAT
|
OBA-OBS
|
RAS-RBB
|
SAM-SAP
|
TCU-TEX
|
UBL-UCL
|
VBJ-VCA
|
XAO-XBA
|
1975
|
AEJ-AHL
|
HEB-HHE
|
KBB-KBM
|
LAX-LBL
|
MAU-MBE
|
OBT-OCS
|
RBC-RBT
|
SAR-SAX
|
THA-TJN
|
UCM-UES
|
VCB-VCP
|
XBB-XBM
|
1976
|
AHM-AJL
|
HHH-HJH
|
KBN-KBT
|
LBM-LBT
|
MBH-MBM
|
OCT-OEK
|
RBU-RCH
|
SBA-SBH
|
TJO-TKP
|
UET-UHP
|
VCR-VEP
|
XBN-XBU
|
1977
|
AJM-AKO
|
HJJ-HKL
|
KBU-KCC
|
LBU-LCC
|
MBN-MBS
|
OEL-OET
|
RCJ-RCX
|
SBJ-SBM
|
TKR-TLX
|
UHR-UJR
|
VER-VHL
|
XBV-XCC
|
1978
|
AKP-ALM
|
HKM-HLK
|
KCE-KCM
|
LCE-LCK
|
MBT-MBX
|
OEU-OHL
|
REA-REE
|
SBN-SBT
|
TMA-TNA
|
UJS-UKP
|
VHM-VJC
|
XCE-XCN
|
1979
|
ALN-AMP
|
HLL-HMM
|
KCN-KCT
|
LCL-LCT
|
MCA-MCJ
|
OHM-OJA
|
REH-REV
|
SBU-SCB
|
TNB-TOA
|
UKR-ULO
|
VJE-VJP
|
XCO-XEA
|
1980
|
AMR-ANT
|
HMN-HNL
|
KCU-KEB
|
LCU-LEB
|
MCK-MCR
|
OJB-OJP
|
REX-RHH
|
SCC-SCH
|
TOB-TPE
|
ULP-UMU
|
VJR-VKO
|
XEB-XEN
|
1981
|
ANU-APA
|
HNM-HOL
|
KEC-KEN
|
LEC-LEL
|
MCS-MCX
|
OJR-OKH
|
RHJ-RJA
|
SCJ-SCP
|
TPH-TRR
|
UMV-UOA
|
VKP-VLL
|
XEO-XEU
|
1982
|
APB-ARR
|
HOM-HPV
|
KEO-KHA
|
LEM-LEV
|
MEA-MEJ
|
OKJ-OLK
|
RJB-RJR
|
SCR-SCX
|
TRS-TTE
|
UOB-UPS
|
VLM-VMO
|
XEV-XHJ
|
1983
|
ARS-ATK
|
HPX-HSB
|
KHB-KHP
|
LEX-LHR
|
MEK-MEN
|
OLL-OMB
|
RJS-RKL
|
SEA-SEH
|
TTH-TUN
|
UPT-USH
|
VNP-VNH
|
XHK-XHR
|
1984
|
ATL-AVB
|
HSC-HTL
|
KHR-KHV
|
LHS-LJA
|
MEO-MEX
|
OMC-OMU
|
RKM-RLB
|
SEJ-SEN
|
TUO-TXV
|
USJ-UTX
|
VNJ-VOJ
|
XHS-XJH
|
1985
|
AVC-AXX
BAA-BAE
|
HTM-HUP
|
KHX-KJL
|
LJB-LJO
|
MHA-MHL
|
OMV-ONS
|
RLC-RLP
|
SEO-SEV
|
TXX
EAA-EAR
|
UUA-UUO
|
VOK-VPJ
|
XJJ-XJT
|
1986
|
BAH-BCJ
|
HUR-HXH
|
KJM-?
|
LJP-?
|
MHM-?
|
ONT-?
|
RLR-?
|
SEX-?
|
EAS-?
|
UUP-?
|
VPK-?
|
XJU-?
|
1987
|
BCK-BHR
|
HXJ-HXX
IAA-?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?-UXX
ZAA-ZBB
|
?
|
?
|
1988
|
BHS-BKT
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
?
|
ZBC-?
|
?
|
?
|
1989**
|
BKU-BNP
|
IE?-IHE
|
KL?-KLO
|
LL?-LLH
|
MJ?-MJV
|
OS?-OSO
|
RO?-RPC
|
SJ?-SJJ
|
EL?-ELP
|
ZE?-ZHO
|
VU?-VUO
|
?-XMB
|
** Vuoden 1989 tunnukset syyskuun loppuun saakka.
Nykyinen järjestelmä lokakuusta 1989 alkaen
Suomen nykyinen rekisterikilpijärjestelmä otettiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1989. Kilven ulkonäkö pysyi samana, mutta kirjainjärjestelmä oli tyystin toisenlainen. Uudessa järjestelmässä oli kaksi peruseroa edelliseen systeemiin ja ne vaikuttivat suuresti siihen, millaisia kirjainyhdistelmiä kilpiin tuli.
Ensimmäinen eroavaisuus oli se, että aikaisemmassa järjestelmässä käyttämättä jätetyistä kirjaimista F, G, I, Y ja Z otettiin jälleen käyttöön. I ja Z-kirjaimia oli tosin käytetty läänintunnuksina parin vuoden ajan 1987-89,mutta aakkosittain juoksevina toisina ja kolmansina kirjaimina niitä ei edellisessä systeemissä käytetty.
Toinen eroavaisuus oli se, että läänintunnuksia ei enää ollut. Rekisterikilven ensimmäisenä kirjaimena saattoi siis olla mikä tahansa käytössä olleista kirjaimista, mutta tunnusten eteneminen riippui siitä, oliko alkukirjain entinen läänintunnuskirjain vai ei.
Yksinkertaisimmin lähtivät liikkeelle ne sarjat, joissa alkukirjaimena oli sellainen aakkonen, joka ei ollut läänintunnuksena edellisessä järjestelmässä. Tällaisia olivat C, F, G, J, N ja Y. Näiden jako aloitettiin aivan normaalisti aakkosittain esimerkiksi CAA, CAB, CAC, CAE, CAF jne. Numerot lähtivät edelleen luvusta 100 ylöspäin. Kaikkia alkukirjaimia lykättiin kuitenkin eteenpäin yhtä aikaa. Samaan aikaan kun siis jaettiin CAA, CAB, CAC jne. jaettiin myös FAA, FAB, FAC… GAA, GAB, GAC jne ja samalla tavalla myös J-, N- ja Y-alkuiset kilvet. Kun saavutettiin esimerkiksi CAZ alkoi toinen kierros tunnuksesta CBA jne.
Ne alkukirjaimet, jotka olivat olleet aikaisemmin läänintunnuksia (A, B, E, H, I, K, L, M, O, R, S, T, U, V, X, Z), lähtivät liikkeelle eri tavalla. Näillä kirjaimilla alkavissa tunnuksissa lähdettiin käyttämään sellaisia yhdistelmiä, joissa esiintyi edellisessä järjestelmässä ylihypättyjä kirjaimia F, G, I, Y ja Z. Aluksi tuli sellaisia sarjoja, joissa keskimmäisenä kirjaimena oli F (siis esimerkiksi A-alkuisissa AFA, AFB, AFC, AFE…AFZ, sitten AGA, AGB jne.). Vuodesta 2000 alkaen alkoi näkyä myös sellaisia tunnuksia, joissa viimeisenä kirjaimena oli F (myöhemmin sitten G jne.) ja keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva. Mutta siis vuonna 1989 samaan aikaan AFA:n kanssa käynnistyivät myös BFA, BFB… EFA, EFB… HFA, HFB… jne – samaan aikaan siis kaikki entiset läänintunnuskirjaimet. Vielä kun muistetaan edellisessä kappaleessa mainitut C-, F, G- jne.-alkuiset kilvet – kaikkia Ajoneuvohallintakeskuksen tietojärjestelmä lykkäsi eteenpäin yhtä aikaa. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että esimerkiksi JAE, NAE, AFE ja KFE olivat saman aikakauden tunnuksia. Alussa nimittäin kaikkien alkukirjainten sarjat etenivät samaa tahtia. Myöhemmin erot kasvoivat.
Edellä esitettyjen pääjärjestelmien lisäksi oli vielä muunlaisiakin tunnuksia. Jokaisessa läänissä oli nimittäin ”jäänyt yli” jo valmiiksi tehtyjä kilpiä, joita ei ollut ehditty jakaa ennen järjestelmän muutosta. Kun esimerkiksi Mikkelin läänissä oli syyskuun loppuun 1989 mennessä ehditty tunnukseen MJV, oli valmiita kilpiä tehty MKC:hen saakka. Nämä ylijääneet tunnukset liitettiin myös samaan tietojärjestelmään uusien tunnusten kanssa ja ne tulivat jakoon muiden rinnalla loka-joulukuussa 1989 ja vuonna 1990. Kun siis M-kilpiä tuli jakoon kirjainyhdistelmillä MFA, MFB, MFC jne, oli samaan aikaan jaossa myös MJX, MKA, MKB ja MKC.
Seuraavassa on esitelty ne kirjainyhdistelmät, jotka tulivat valtakunnalliseen jakoon, vaikka olivatkin alun perin tehty ko. lääniä varten.
BNR, BNS, BNT, BNU, BNV, BNX
ELR, ELS, ELT
IHC, (ei IHE), IHH, IHJ, IHK
KLP, KLR, KLS, KLT
LLJ
MJX, MKA, MKB, MKC
OSP, OSR, OSS
(RPC), RPH, RPJ, RPK
SJK, SJL, SJM, SJN, SJO, SJP, SJR, SJS, SJT, SJU, SJV, SJX
VUP, VUR, VUS, VUT, VUU
XMC, XME, XMH, XMJ
ZHP, ZHR, ZHS, ZHT
Tunnusten jaossa oli jonkin verran epämääräisyyttä ja raja läänissä jaetun- ja valtakunnallisen tunnuksen välillä oli häilyvä. Esimerkiksi RPE jaettiin vielä kokonaan Kymen läänissä, kun taas osa RPC-yhdistelmästä oli jaossa läänintunnuksena, osa valtakunnallisena.
Normaalijärjestyksestä poiketen jaettiin 1990-luvun alkupuolella FAA, FAB, FAC jne. –tunnusten rinnalla jonkin verran myös tunnuksia FFE ja FFL. Normaalikaavan mukaan näiden tunnusten vuoro oli vasta n. 11-vuotta myöhemmin.
Pienet N-kilvet
Kuten edelliselläkin kaudella, pieniä enintään viisimerkkisiä N-kilpiä jaettiin edelleen niihin autoihin, joihin normaalikilpi ei sopinut. N-kilvissä alettiin ensiksi täyttää väliin jääneitä kaksikirjaimisia tunnuksia NF, NG, NI, NY ja NZ. Näitä seurasivat kolmikirjaimiset sarjat NFA-NFZ, NGA-NGZ jne. Sitten tuli vielä sellaisia sarjoja, joissa viimeinen kirjain oli jokin edellisen järjestelmän käyttämättömistä kirjaimista ja keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva. Siis: NAF…NZF, NAG…NZG jne.
Persoonalliset kilvet
Aikaisemmin kun uusi auto myytiin rekisteröimättömänä tai vanhaa autoa uudelleen rekisteröitiin saattoi autoilija valikoida parhaimmalta tuntuvan tunnuksen siitä pinosta, mikä poliisilaitoksella sillä hetkellä oli. Näin ainakin, jos virkailija oli hyvällä tuulella eikä ruuhkaa ollut. Myös monet bussiliikennöitsijät saivat bussin kylkinumeroon täsmäävän rekisteritunnuksen.
Nykyjärjestelmässä yksi muutoksista oli juuri se, ettei rekisteritunnusta normaalitilanteessa voinut enää valita. Auto sai tunnuksensa jo varhaisessa vaiheessa ja siihen oli tyytyminen. Myös usean peräkkäisille kylkinumeroille sijoitetun ehyen bussisarjan rekisteritunnukset olivat yhtä sekamelskaa niin kirjainten kuin numeroidenkin osalta. (Tähän tuli pientä muutosta 2000-luvulla).
Ainoa tapa valikoida tunnus oli maksaa viiden tuhannen markan (myöhemmin tuhannen euron) lisämaksu. Silloin sai autoon valita minkä tahansa vapaan tunnuksen, jossa kuitenkin piti olla kaksi- tai kolme kirjainta ja numero 1-999. Kirjaimet saivat tässä vaiheessa olla vain niitä joita kilvissä muutenkin käytettiin (ei siis D, Q, W, Å, Ä, Ö) eikä P voinut olla ensimmäisenä kirjaimena. Tämä oli hyvin rajoitettua moniin muihin maihin verrattuna.
Tapahtumia vuosittain
1990-99
Kilpiä jaettiin peruskaavan mukaisesti. Tunnukset, joissa alkukirjaimena oli entinen läänintunnus etenivät seuraavasti, esimerkkinä A : AFA-AFZ, AGA-AGZ, AIA-AIZ, AYA… B, E, H, I, K, L, M, O, R, S, T, U, V, X ja Z-alkukirjaimet vastaavalla tavalla.
Muut alkukirjaimet etenivät normaalisti aakkosittain, esimerkkinä C: CAA-CAZ, CBA-CBZ, CCA-CCZ, CEA-CEZ jne. F, G, J, N ja Y-alkukirjaimet samalla tavalla.
Pienet N-kilvet etenivät aikaisemmassa kappaleessa esitetyllä tavalla.
Lisäksi olivat lääneihin tehdyt, mutta ylijääneet tunnukset, joiden jako saatiin päätökseen viimeistään vuonna 1991.
1991
Pienten N-kilpien rinnalle tulivat myös J-alkuiset kilvet. Niiden jako aloitettiin JZx-sarjasta takaperin – siis JZZ-JZA, JYZ-JYA, JXZ-JXA jne.
1997
Pienten N-kilpien jako lopetettiin ja siirryttiin kokonaan J-kilpiin.
1999
Persoonallisten kilpien säännöstöä helpotettiin – kilpiin saattoi saada minkä tahansa aakkosten kirjaimen (myös W:n). Edelleen kuitenkin vaadittiin kaksi tai kolme kirjainta ja numero. Myös P ja W saivat nyt olla myös ensimmäisenä kirjaimena. D-kirjain, joka aikoinaan oli poistettu käytöstä sen muistutettua liikaa O-kirjainta, tuli nyt markkinoille uudelleen muotoiltuna (vain erityiskilpiin).
2000-luku
Tunnusten jakojärjestys oli 1990-luvulla ollut vielä jotenkin johdonmukaista, mutta nyt sekavuus lisääntyi ja eri alkukirjainten keskinäiset eroavaisuudet kasvoivat huomattavasti.
Vuodesta 2000-alkaen useiden alkukirjaimien jako (ensimmäisenä H) muuttui siten, että viimeisenä kirjaimena oli F ja keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva. Siis: HAF, HBF, HCF, HEF, HHF, HJF jne. (HFF, HGF ja HIF hypättiin yli, koska ne oli jaettu jo aikaisemmilla kierroksilla). F-päätteisen kierroksen jälkeen olivat vuorossa G-päätteiset ja sitten I-, Y- ja Z-päätteiset.
Vaikka tunnuksia ei periaatteessa saanut valita, saattoi joidenkin bussiyhtiöiden kalustosta huomata, että rekisterinumero täsmäsi 1980-luvun tapaan auton järjestysnumeroon. Erityiskilvistä ei kuitenkaan ollut kysymys. Asia yleistyi selkeästi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppua kohti.
2001
EU-kilvet tulivat käyttöön 1.5.2001 alkaen.
EU-kilpien myötä myös pienet J-kilvet levenivät, eikä niitä yksirivisinä olisi enää saatu mahtumaan kaikkien autojen kilpitilaan. Niinpä pikkukilpiä alkoi nyt saada myös neliönmuotoisina kaksirivisinä versioina. Kun nyt ylärivillä oli EU-merkin lisäksi kolme kirjainta, olisi numerot sisältävälle alariville mahtunut helposti kolme- tai jopa neljä numeroa. Neliökilpiä tehtiin kuitenkin tässä vaiheessa edelleen vain yksi- tai kaksinumeroisina.
2006
Pienet ”neliökilvet” saavuttivat JAA:n ja uusi alkukirjain oli nyt C. Entiseen tapaan jako tapahtui aakkosittain takaperin, siis ensiksi CZZ-CZA, CYZ-CYA jne.
2008
AKE:n (myöhemmin Trafin) tietojärjestelmä alkoi entistä enemmän sotkea kilpien johdonmukaista jakojärjestystä. Jonkin sarjan jako lopetettiin yhtäkkiä kesken ja hypättiin seuraavalle kierrokselle. Ylihypätyt tunnukset tulivat sitten jakoon myöhemmin. Tai sitten hypättiin monta kierrosta eteenpäin tunnuksiin, jotka normaalijaon mukaan olisivat olleet julkaisuvuorossa vasta monen vuoden päästä. Tämäkin jako aloitettiin kaiken lisäksi vielä jostain sarjan keskeltä.
Useiden alkukirjainten kohdalla saatettiin tehdä niin, että I-päätteisten tunnusten jako lopetettiin kesken ja siirryttiin Y-päätteisiin. Sitten sekin lopetettiin kesken ja siirryttiin jo Z-päätteisiin yhdistelmiin. Sen jälkeen jaettiin I-, Y- ja Z-päätteisiä kilpiä rinnakkain.
2008-2010
C-alkuisten neliökilpien merkitys väheni, kun ainakin joitakin tavallisia kilpisarjoja alkoi saada neliömallisina. Joissain autoissa näkyi myös sellaisia versioita, joissa etukilpi oli normaali, mutta takakilpi neliömäinen tai toisin päin.
Kilpisarjojen eteneminen alkukirjaimittain 2000-luvulla (lukemista suositellaan vain syvällisesti rekisterikilpien kirjainsarjoihin hurahtaneille)
A
A-kilpiä ei pysäytetty monien muiden alkukirjainten tapaan AYP:n kohdalle vaan niillä jatkettiin sarja loppuun (AYZ) ja edettiin sen jälkeen AZA, AZB jne. AZZ:n jälkeen jaettiin Z-päätteisiä kilpiä, ei kuitenkaan AAZ:sta alkaen vaan APZ:sta lähtien keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (APZ…AXZ). Sitten olivat vuorossa F-päätteiset yhdistelmät AAF, ABF jne. Sitten G-, I, Y- ja Z-päätteiset. Siis AAF…AXF, AAG…AXG, AAI…AXI, AAY…AXY ja AAZ…AOZ. AOZ:n jälkeen olivat kaikki A-alkuiset kilvet jaettu vuonna 2009.
B
B-kilpiä ei pysäytetty monien muiden alkukirjainten tapaan BYP:n kohdalle vaan jatkettiin sarja loppuun (BYZ) ja edettiin sen jälkeen BZA, BZB jne. BZZ:n jälkeen siirryttiin F-päätteiselle linjalle, jossa keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva (BAF, BBF, BCF, BEF, BHF, BJF jne). Näitä seurasivat G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Vuonna 2010 Z-päätteisten rinnalla jatkettiin siitä, mihin Helsingin kilvissä oli päästy vuonna 1989 eli BOA, BOB jne.
C
C oli edennyt täysin johdonmukaisesti aakkosjärjestyksessä CG-sarjaan (CGA, CGB jne.), mutta vuonna 2004 jako pysähtyi CGI:n kohdalle ja jatkuikin tunnuksilla CXY, CXZ, CYA, CYB jne. ja edelleen CYZ:n jälkeen CZA, CZB jne. Myös yhdistelmät CNC ja CTH havaittiin. Vuonna 2007 oli CZ-kierroksella edetty jo tunnukseen CZS. Tässä vaiheessa C palautettiin ruotuun ja se jatkoi keskeytynyttä CG-sarjaansa CGJ;stä eteenpäin.
E
E-kilpiä ei pysäytetty monien muiden alkukirjainten tapaan EYP:n kohdalle vaan jatkettiin sarja loppuun (EYZ) ja edettiin sitten EZA, EZB jne. vuonna 2001. Vuonna 2003 alettiin E-kilpiä jakaa EZZ:n jälkeen A:n tapaan Z-päätteisinä EPZ:stä lähtien keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (EPZ, ERZ, ESZ jne). EXZ:n jälkeen lähdettiin seuraavina vuosina täysin omalle linjalle tunnuksilla EVT, EVU, EVV, EVX, EVY ja sitten EXA, EXB, EXC… EXX:n jälkeen olivat vuorossa F-päätteiset yhdistelmät keskimmäisen kirjaimen juostessa aakkosittain (EAF, EBF jne). F-päätteiset jaettiin vielä ilmeisesti melko järjestelmällisesti loppuun saakka, mutta sitten alkoi sekoitus. G-päätteisetkin (EAG, RBG jne.) oli jaettu melkein loppuun saakka vuonna 2008, kun siirryttiinkin jo I-päätteisiin. Näitä ei kuitenkaan ilmestynyt kuin tunnukset EAI ja EBI kun siirryttiinkin jo Y-päätteisiin (EAY, EBY jne). Niitäkin jaettiin vain EJY:n saakka ja niiden rinnalla aloitettiin myös Z-päätteisten jako (EAZ, EBZ…). Vuonna 2009 Z-päätteisissä päästiin tunnukseen EHZ. Syksyllä 2009 jaossa oli taas I-päätteisistä EEI, EHI ja ilmeisesti myös EJI. Keväällä 2010 olivat vuorossa EKI ja ELI. Sitten jatkettiin taas jakamalla vuorotellen Y- ja Z-päätteisiä EKY, EJZ ja EKZ.
F
F oli niitä alkukirjaimia, jotka eivät olleet läänintunnuksena edellisessä järjestelmässä. Niinpä F-kilpiä oli jaettu siististi aakkosjärjestyksessä. FIZ:iin saakka, mutta sitten ilmestyivätkin tunnukset FPJ-FPL sekä FXH sekä myöhemmin vielä FMT. Muuten taas edettiin FJ-kierroksella.
G
G on toistaiseksi edennyt täysin johdonmukaisesti aakkosjärjestyksessä.
H
HY-alkuisten (HYA, HYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 HYO-tunnuksen kohdalle ja jatkettiinkin F-päätteisellä systeemillä, jossa tunnuksen keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva (HAF, HBF, HCF jne). Vuonna 2001 F-päätteiset kuitenkin pysäytettiin HJF:n kohdalle ja jatkettiin taas HYP, HYR jne. ja HYZ:n jälkeen vuonna 2002 HZA, HZB jne. Vuonna 2004 saavutettiin HZZ ja jatkettiin taas F-päätteisillä siitä mihin oli jääty eli HKF, HLF aina HXF:n saakka (HYF ja HZF oli jo jaettu). A:n ja E:n tapaan jaettiin sitten Z-päätteisiä HPZ, HRZ jne, mutta vain HUZ:iin saakka. Vuonna 2005 alettiin jakaa G-päätteisiä kilpiä (HAG…HXG) ja vuonna 2007 tulivat I-päätteiset HAI:sta alkaen. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla alkoi sitten rekisterikilpiviranomaisen tietojärjestelmän jakosysteemin sekoittuminen. I-päätteisten tunnusten jako lopetettiin kesken ja siirryttiin jo Y-päätteisiin. Sitten sekin lopetettiin kesken ja siirryttiin Z-päätteisten alkupäähän (HPZ…HZZ olikin jo jaettu). Tämän jälkeen otettiin käyttöön vuorotellen I- Y- ja Z-päätteisiä kilpiä. Vuonna 2011 olivat kaikki H-tunnukset jaettu.
I
IY-alkuisten (IYA, IYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 IYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (IAF, IBF jne). I saavutti ensimmäisenä alkukirjaimena F-päätteisen kierroksen lopun ja jatkoi G-päätteiselle kierrokselle vuonna 2002 (IAG, IBG jne). Seuraavina vuosina jaettiin G-päätteisten jälkeen I-, Y- ja Z-päätteisiä tunnuksia. Z-kierros jätettiin kuitenkin kesken ja sekoittelu alkoi. I-kilpiä alkoi näkyä kolmena eri versiona. Ensinnäkin aloitettiin IX-kierros (IXA, IXB, IXC jne). Sen rinnalla lähdettiin jatkamaan kesken pysäytettyä IY-kierrosta (IYR, IYS…) sekä jatkamaan siitä, mihin Hämeen läänin kilpijaossa oli päästy vuonna 1989 eli IHL, IHM, IHN…IHX ja edelleen IJA…
J (normaalikilvet)
J on edennyt aakkosittain JH-kierrokselle asti, mutta sitten on nähty myös JIE, JIF, JIG sekä JOA.
K
K pysäytettiin vuonna 2000 KYN-tunnuksen kohdalle ja se jatkoi I-päätteisenä keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva. Jako ei kuitenkaan alkanut alusta KAI-yhdistelmällävaan KKI, KMI, KNI jne. KXI:n jälkeen jatkettiin vuonna 2002 Y-päätteisillä KAY, KBY jne. Vuonna 2003 oltiin jo KXY:n jälkeen Z-päätteisissä KAZ, KBZ jne. Seuraavina vuosina jaettiin Z-päätteiset loppuun ja edettiin sitten F- ja Y-päätteisillä variaatioilla, mutta näitä ilmeisesti vuorotellen sekaisin jakaen. Sitten oli jäljellä vielä I-päätteisten alkupää KAI…KJI (loppupäähän oli jo jaettu). Tämän jälkeen jatkui sekoittelu. Kuopion läänissä oli aikanaan päästy vuonna 1989 KLT-kilpeen ja nyt jaettiin KLU-KLX, mutta myös KOP:sta eteenpäin.
L
LY-alkuisten (LYA, LYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2001 LYO:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (LAF, LBF jne). F-päätteisten jälkeen edettiin seuraavina vuosina F-päätteisten jälkeen G-, I-, Y- ja Z-päätteisiin kilpiin. Z-päätteiset lopetettiin kuitenkin kesken ja jatkettiin LYO:n jälkeisillä tunnuksilla LYP, LYR, LYS jne. > LYX. Tämän jälkeen jatkettiin siitä, mihin aikanaan Lapin läänin tunnuksilla oli päästy eli LLK:sta eteenpäin (LLK, LLL, LLM…). Näiden rinnalla jaettiin edelleen myös LZ-sarjaa LZA, LZB, LZC jne.
M
MY-alkuisten (MYA, MYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 MYO:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (MAF, MBF jne). F-päätteisiä ovat seuranneet G-, I- ja Y-päätteiset. Kesken Y-päätteisten siirryttiinkin jo Z-päätteisiin. Sen jälkeen Y- ja Z-päätteisiä sekä Mikkelin läänin tunnusten jatkoa (MKE…) on jaettu vuorotellen.
N (normaalikilvet)
N on edennyt normaalisti aakkosjärjestyksessä, lukuun ottamatta yhtä välistä jaettua NNG-tunnusta.
O
OY-alkuisten (OYA, OYB jne.) kilpien jako pysäytettiin vuonna 2000 OYO:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (OAF, OBF jne). F-päätteisiä seurasivat G-, I- ja Y-päätteiset. Sitten olivat vuorossa vielä Z-päätteet, mutta näiden rinnalla nähtiin myös entisten Oulun läänintunnusten jatkoa. Aikanaan Oulun läänissä oli päästy OSS:ään. Nyt OST-OSX hypättiin kuitenkin yli ja jako aloitettiin OTA:sta.
R
RY-alkuisten (RYA, RYB) tunnusten jako pysäytettiin vuonna 2001 RYP:n kohdalle ja jatkettiin K:n tapaan I-päätteisinä keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva. Ei kuitenkaan RAI-yhdistelmällä vaan K:n- ja U:n tapaan RKI, RLI, RMI jne. Sitten Y-päätteiset alusta lähtien (RAY…RZY) ja sen jälkeen Z- ja F-päätteiset. Ilmeisesti kuitenkin jo Z-päätteisten aikana aloitettiin sekoitus, eli järjestelmällinen jako pysäytettiin ja siirryttiin ennenaikaisesti jo F-, G- ja I-päätteisiin ja näitä sitten jaettiin vuorotellen. Kun nämä kaikki oli jaettu, jatkettiin siitä, mihin aikanaan Kymen läänissä oli päästy eli RPL:stä eteenpäin. Myös mm. RTA havaittiin.
S
SY-alkuisten (SYA, SYB jne.) tunnusten jako pysäytettiin vuonna 2001 SYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (SAF, SBF jne). Sitten monien muiden alkukirjainten tapaan G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Kesken Z-päätteisten alettiin rinnalla jakaa myös sarjaa vanhan Pohjois-Karjalan läänin yhdistelmien perään (SKA, SKB jne). SK-kierroksen rinnalla nähtiin myös mm. SNB, SNC…
T
TY-alkuisten (TYA, TYB jne.) jako pysäytettiin vuonna 2001 TYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin (TAF, TBF jne). Sitten G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Vuonna 2012 jatkettiin TYR-TYX.
U
U oli edennyt monia muita alkukirjaimia hitaammin ja vasta vuonna 2003 UY-alkuisten (UYA, UYB jne.) tunnusten jako pysäytettiin UYP:n kohdalle ja jatkettiin K:n ja R:n tapaan I-päätteisillä UKI:sta alkaen keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (UKI, ULI, UMI jne). UXI:n jälkeen Y-päätteiset UAY, UBY, UCY jne. Y-päätteisiä seurasivat sitten Z-päätteet (UAZ, UBZ jne). Ne pysäytettiin kuitenkin UOZ:n kohdalle ja hypättiin suoraan F-päätteisiin. Näitäkään ei jaettu UEF:ää pitemmälle, kun hypättiin koko G-päätteinen kierros yli suoraan tunnukseen UAI. Tämän jälkeen tulikin jakoon ylihypätty G-päätteinen sarja, mutta vain tunnukset UAG ja UBG, sitten taas UBI, UCI ja UEI. Sitten uusien U-tunnusten jako pysäytettiin lähes koko vuodeksi 2009. Vasta joulukuun lopulla havaittiin UHG ja vuoden 2010 alussa UHF. Sitten jaettiin vuorotellen F-, G- ja I-päätteisiä. Huhtikuussa 2010 tuli UJI, joten kaikki I-päätteiset oli jaettu. Sen jälkeen havaittiin jälleen F- ja G-päätteisiä vuorotellen. Vuonna 2012 jatkettiin Z-päätteisiä UPZ, URZ jne.
V
VY-alkuisten (VYA, VYB jne.) jako pysäytettiin vuonna 2001 VYP:n kohdalle ja jatkettiin F-päätteisin tunnuksin (VAF, VBF jne). Sitten G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Z-päätteisten aikana otettiin käyttöön kaksi muutakin variaatiota. Toinen oli VYR-VYX-kilvet ja toinen yhdistelmät vanhojen Vaasan läänin tunnusten perään. Tässä meneteltiin kuitenkin samalla tavalla kuin O-kirjaimen kanssa eli Vaasan läänin viimeisen VUU-tunnuksen jälkeisiä VU-yhdistelmiä ei otettu jakoon vaan lähdettiin seuraavan kierroksen alusta (VVA, VVB jne).
X
X-kirjaimessakin pysäytettiin XY-alkuisten kierros (XYA, XYB jne.) vuonna 2002 XYP:n kohdalle ja siirryttiin F-päätteisiin tunnuksiin (XAF…XXF). Näitä seurasivat sitten seuraavina vuosina G-, I- ja Y-päätteiset. Kesken Y-päätteisten siirryttiinkin tunnukseen XUE vuonna 2008 ja siitä jatkettiin aakkosjärjestyksessä eteenpäin XUH, XUJ, XUK… ja edelleen XVA, XVB jne. Sitten X:kin siirtyi vanhojen läänintunnusten sarjaan. Aikanaan Keski-Suomen läänissä oli päästy XM-kierrokselle ja tästä nyt jatkettiin eteenpäin. Edellisten rinnalla alettiin vuonna 2012 jakaa vielä Z-päätteisiäkin.
Y
Y eteni johdonmukaisesti YAA:sta alkaen YGZ-tunnukseen ja vielä vähän YHA:sta eteenpäin, mutta sitten alkoi sekoilu. Jakoon tulivat YHZ, YMZ, YOR sekä YVJ-YVR. Sitten jatkettiin taas YH-kierrosta. 2011 aloitettiin myös YZZ:sta takaperin.
Z
Z ei ZIZ-tunnuksen jälkeen jatkunutkaan vuonna 2000 ZYA:sta vaan yhdistelmillä ZJC ja ZJE. Tämä olikin sikäli ymmärrettävää, koska Z oli Uudenmaan läänin kilpenä edistynyt ZHT:nsaakka ja siitä eteenpäin oli tyhjää. ZJA ja ZJB-tunnuksia ei kuitenkaan tässä yhteydessä jaettu eikä yhdistelmiä ZJE:stä eteenpäin, vaan seuraavana vuonna jatkettiin F-päätteisin tunnuksin keskimmäisen kirjaimen ollessa aakkosittain juokseva (ZAF, ZBF jne). Näitä seurasivat normaaliin tapaan G-, I-, Y- ja Z-päätteiset. Kesken Z-päätteisen kierroksen rinnalle tulivat myös ZZA, ZZB jne. sekä vanhojen Uudenmaan läänintunnusten jatkeeksi ZHU, ZHV, ZHX, ZJA sekä yhdistelmät ZJH:sta eteenpäin.
Yhteenveto:
Alkukirjaimet saattaa siis jakaa muutamaan pääryhmään etenemistavan mukaan:
A ja B
I, L, M, O, S, T, V ja X
K, R ja U
E ja H
C, F, G, J, N ja Y
Uudet tunnukset vuosittain 1989-99
Taulukko kertoo siis kirjainyhdistelmän ensimmäisen käyttöönottovuoden. Useita autoja on saattanut tulla liikenteeseen ko. tunnuksella vasta seuraavana vuonna.
A
|
B
|
C
|
E
|
F
|
G
|
H
|
I
|
J
|
K
|
L
|
M
| |
1989
|
AFA-AFG
|
BFA-BFG
BNR-BN?
|
CAA-CAG
|
EFA-EFG
ELR-ELT
|
FAA-FAG
|
GAA-GAG
|
HFA-HFG
|
IFA-IFG
IHC
IHH-IHK
|
JAA-JAG
|
KFA-KFC
KLP-KLU
|
LFA-LFC
LLJ
|
MFA-MFC
MJX-MKC
|
1990
|
AFH-AFT
|
BFH-BFT
BN?-BNX
|
CAH-CAT
|
EFH-EFM
|
FAH-FAT
|
GAH-GAP
|
HFH-HFT
|
IFH-IFO
|
JAH-JAR
|
KFE-KFL
|
LFE-LFL
|
MFE-MFN
|
1991
|
AFU-AFZ
AGA
|
BFU-BFZ
BGA
|
CAU-CBA
|
EFN-EFX
|
FAU-FBA
|
GAR-GBA
|
HFU-HFZ
|
IFP-IFX
|
JAS-JBA
|
KFM-KFX
|
LFM-LFX
|
MFO-MFV
|
1992
|
AGB-AGH
|
BGB-BGH
|
CBB-CBH
|
EFY-EFZ
EGA-EGE
|
FBB-FBH
|
GBB-GBF
|
HGA-HGF
|
IFY
|
JBB
|
KFY-KFZ
KGA
|
LFY-LFZ
LGA
|
MFX-MFZ
MGA
|
1993
|
AGI-AGK
|
BGI-BGK
|
CBI-CBK
|
EGF-EGH
|
FBJ-FBM
|
GBG-GBJ
|
HGG-HGJ
|
IFZ
IGA-IGE
|
JBC-JBH
|
KGC-KGF
|
LGB-LGH
|
MGB-MGG
|
1994
|
AGL-AGN
|
BGL-BGN
|
CBL-CBO
|
EGI-EGK
|
FBN-FBP
|
GBK-GBN
|
HGK-HGN
|
IGF-IGJ
|
JBI-JBN
|
KGG-KGL
|
LGI-LGK
|
MGH-MGK
|
1995
|
AGO-AGY
|
BGO-BGY
|
CBP-CBT
|
EGL-EGR
|
FBR-FBX
|
GBO-GBU
|
HGO-HGU
|
IGK-IGR
|
JBO-JBR
|
KGM-KGS
|
LGL-LGR
|
MGL-MGR
|
1996
|
AGZ
AIA-AIB
|
BGZ
BIA-BIB
|
CBU-CCB
|
EGS-EGY
|
FBY-FCE
|
GBV-GCB
|
HGV-HIB
|
IGS-IGZ
IIA-IIB
|
JBS-JBY
|
KGT-KGZ
|
LGS-LGY
|
MGS-MGY
|
1997
|
AIC-AIO
|
BIC-BIO
|
CCC-CCO
|
EGZ
EIA-EIL
|
FCF-FCR
|
GCC-GCL
|
HIC-HIL
|
IIC-IIL
|
JBZ-JCI
|
KIA-KIJ
|
LGZ
LIA-LII
|
MGZ
MIA-MII
|
1998
|
AIP-AIZ
|
BIP-BIZ
|
CCP-CCZ
|
EIM-EIV
|
FCS-FEB
|
GCM-GCZ
|
HIM-HIZ
HYA-HYB
|
IIM-IIY
|
JCJ-JCS
|
KIK-KIT
|
LIJ-LIS
|
MIJ-MIS
|
1999
|
AYA-AYJ
|
BYA-BYJ
|
CEA-CEJ
|
EIX-EIZ
EYA-EYG
|
FEC-FEL
|
GEA-GEC
|
HYC-HYL
|
IIZ
IYA-IYI
|
JCT-JCZ
|
KIU-KIZ
KYA-KYE
|
LIT-LIZ
LYA-LYC
|
MIT-MIZ
MYA-MYC
|
N
|
O
|
R
|
S
|
T
|
U
|
V
|
X
|
Y
|
Z
| |
1989
|
NAA-NAC
|
OFA-OFC
OSP-OSS
|
RFA-RFC
RPC
RPH,RPJ,RPK
|
SFA-SFC
SJK-SJO?
|
TFA-TFC
|
UFA-UFC
|
VFA-VFC
VUP-VUU
|
XMC-XMJ
|
YAA-YAC?
|
ZFA-ZFC
ZHP-ZHT
|
1990
|
NAE-NAK
|
OFE-OFK
|
RFE-RFJ
|
SFE-SFK
SJP?-SJX
|
TFE-TFM
|
UFE-UFM
|
VFE-VFK
|
XFA-XFJ
|
YAE?-YAJ
|
ZFE-ZFJ
|
1991
|
NAL-NAT
|
OFL-OFX
|
RFK-RFM
|
SFL-SFM
|
TFN-TFP
|
UFN-UFP
|
VFL-VFM
|
XFK-XFM
|
YAK
|
ZFK
|
1992
|
NAU-NAX
|
OFY-OFZ
OGA
|
RFN-RFX
|
SFN-SFX
|
TFR-TFZ
TGA
|
UFR-UFY
|
VFN-VFU
|
XFN-XFR
|
YAL-YAO
|
ZFL-ZFM
|
1993
|
NAY-NAZ
|
OGB-OGE
|
RFY-RFZ
RGA
|
SFY-SFZ
|
TGB-TGC
|
UFZ
UGA
|
VFV-VFZ
|
XFS-XFZ
|
YAP-YAY
|
ZFN-ZFT
|
1994
|
NBA-NBG
|
OGF-OGK
|
RGB-RGH
|
SGA-SGG
|
TGE-TGN
|
UGB-UGH
|
VGA-VGH
|
XGA-XGG
|
YAZ-YBE
|
ZFU-ZFZ
ZGA-ZGB
|
1995
|
NBH-NBN
|
OGL-OGR
|
RGI-RGN
|
SGH-SGM
|
TGO-TGR
|
UGI-UGK
|
VGI-VGM
|
XGH-XGL
|
YBF-YBJ
|
ZGC-ZGJ
|
1996
|
NBO-NBU
|
OGS-OGY
|
RGO-RGU
|
SGN-SGX
|
TGS-TGZ
TIA-TIB
|
UGL-UGR
|
VGN-VGX
|
XGM-XGX
|
YBK-YBR
|
ZGK-ZGT
|
1997
|
NBV-NCF
|
OGZ
OIA-OII
|
RGV-RGZ
RIA-RIF
|
SGY-SGZ
SIA-SIE
|
TIC-TII
|
UGS-UGY
|
VGY-VGZ
VIA
|
XGY-XGZ
XIA
|
YBS-YCB
|
ZGU-ZGZ
|
1998
|
NCG-NCO
|
OIJ-OIS
|
RIG-RIO
|
SIF-SIN
|
TIJ-TIS
|
UGZ
UIA-UII
|
VIB-VIN
|
XIB-XIN
|
YCC-YCI
|
ZIA-ZIC
|
1999
|
NCP-NCZ
|
OIT-OIZ
OYA-OYC
|
RIR-RIZ
|
SIO-SIY
|
TIT-TIZ
TYA-TYC
|
UIJ-UIL
|
VIO-VIY
|
XIO-XIY
|
YCJ-YCV
|
ZIE-ZIU
|
Pienissä N-kilvissä jaettiin 1989-alkaen tunnuksia NF, NG, NI, NY ja NZ ja 1990-luvun alkupuolella sarjoja NFA-NFZ, NGA-NGZ, NIA-NIZ, NYA-NYZ ja NZA-NZZ. Näiden lisäksi tuli sarjoja, joissa keskimmäinen kirjain oli aakkosittain juokseva: NAF-NXF, NAG-NXG, NAI-NXI, NAY-NXY ja NAZ-NXZ. N-kilpiä oli jaossa vuoteen 1997 asti, mutta jo 1991 niiden rinnalle tuli aakkosittain takaperin kulkevat J-alkuiset kolmikirjaimiset kilvet. 1990-luvun puolella käyttöönotettiin JZZ-JZA, JYZ-JYA…jne … JKZ-JKA?
Uudet tunnukset vuosittain 2000-2008
Taulukko kertoo siis kirjainyhdistelmän ensimmäisen käyttöönottovuoden. Useita autoja tällä tunnuksella on saatettu ottaa käyttöön vasta seuraavana vuonna.
* = keskimmäinen kirjain etenee aakkosittain
A
|
B
|
C
|
E
|
F
|
G
|
H
|
I
|
J
|
K
|
L
|
M
| |
2000
|
AYK-AYT
|
BYK-BYT
|
CEK-CET
|
EYH-EYP
|
FEM-FEV
|
GEE-GEM
|
HYM-HYO
HAF-HJF*
|
IYJ-IYP
IAF-IBF*
|
JEA-JEM
|
KYF-KYN
KKI-KMI*
|
LYE-LYP
|
MYE-MYO
MAF
|
2001
|
AYU-AZM
|
BYU-BZK
|
CEU-CFK
|
EYR-EZI
|
FEX-FFI
|
GEN-GEX
|
HYP-HYZ
|
ICF-IOF*
|
JEN-JET
|
KNI-KXI*
|
LAF-LMF*
|
MBF-MNF*
|
2002
|
AZN-AZX
|
BZL-BZU
|
CFL-CFU
|
EZJ-EZS
|
FFJ-FFT
|
GEY-GFH
|
HZA-HZJ
|
IPF-IXF*
IAG-IBG*
|
JEU-JFA
|
KAY-KKY*
|
LNF-LTF*
|
MOF-MUF*
|
2003
|
AZY-AZZ
APZ-AXZ*
AAF-ACF*
|
BZV-BZZ
BAF-BLF*
|
CFV-CGI
|
EZT-EZZ
EPZ-EVZ*
|
FFU-FGH
|
GFI-GFU
GFX
|
HZK-HZT
|
ICG-IOG*
|
JFB-JFN
|
KLY-KXY*
KAZ-KCZ*
|
LUF-LXF*
LAG-LNG*
|
MVF-MXF*
MAG-MEG*
|
2004
|
AEF-ATF*
|
BMF-BXF*
BAG-BBG*
|
CXY-CXZ
CYA-CYK
|
EXZ
EVT-EVX
EXA-EXK
|
FGI-FGU
|
GFV
GFY-GGF
|
HZU-HZZ
HPZ-HXZ*
HKF-HMF*
|
IPG-IXG*
IAI-IMI*
|
JFO-JGB
|
KEZ-KPZ*
KAF-KBF*
|
LOG-LXG*
LAI-LJI*
|
MHG-MKG*
|
2005
|
AUF-AXF*
AAG-APG*
|
BCG-BVG*
|
CYL-CZA
|
EXL-EXX
EAF-EBF*
|
FGV-FHK
|
GGG-GGU
|
HNF-HXF*
HAG-HHG*
|
INI-IXI*
IAY-IHY*
|
JGC-JGL
|
KCF-KSF*
|
LKI-LTI*
|
MLG-MXG*
MAI
|
2006
|
ASG-AXG*
AAI-ALI*
|
BXG
BAI-BOI*
|
CZB-CZN
|
ECF-EVF*
|
FHL-FHY
|
GGV-GHI
|
HJG-HVG*
|
IJY-IVY*
|
JGM-JGZ
|
KTF-KXF*
KAG-KLG*
|
LUI-LXI*
LAY-LMY*
|
MBI-MRI*
|
2007
|
AMI-AXI*
AAY-ABY*
|
BPI-BXI*
BAY-BKY*
|
CZO-CZS
CGJ-CGV
|
EXF
EAG-ERG*
|
FHZ-FIT
|
GHJ-GHV
|
HXG
HAI-HSI*
|
IXY
IAZ-INZ*
|
JHA-JHM
|
KMG-KXG*
KAI-KBI*
|
LNY-LXY*
LAZ-LCZ*
|
MSI-MXI*
MAY-MKY*
|
2008
|
ACY-AXY*
AAZ-*…
|
BLY-BXY*
|
CGX-CGZ
CHA-…
|
ESG-EVG*
EAI-EBI*
EAY-EJY*
EAZ-*
|
FIU-FIZ
FPJ-
|
GHX-GHZ
GIA-GIF
|
HTI-HXI* ?
HAY-HCY* ?
HAZ- *
|
IOZ
IXA-IXE?
IHL-IHX
|
JHN
|
KCI-KJI*
KOR-
|
LEZ-?’
LYR-…
|
MLY- *
MAZ- *
|
N
|
O
|
R
|
S
|
T
|
U
|
V
|
X
|
Y
|
Z
|
Pienet kilvet J, C
| |
2000
|
NEA-NEM
|
OYE-OYO
OAF
|
RYA-RYM
|
SIZ
SYA-SYI
|
TYE-TYM
|
UIM-UIV
|
VIZ
VYA-VYG
|
XIZ
XYA-XYG
|
YCX-YEC
|
ZIV-ZIZ
ZJC,ZJE
|
JK?-JKA
JJZ-JJA
JIZ-JIA
JHZ-JH?
|
2001
|
NEN-NEX
|
OBF-OKF*
|
RYN-RYP
RKI-RMI*
|
SYJ-SYP
SAF-SBF*
|
TYN-TYP
TAF
|
UIX-UIZ
UYA-UYC
|
VYH-VYL
VAF-VEF*
|
XYH-XYM
|
YEE-YEJ
|
ZAF-ZKF*
|
JH?-JHA
JGZ-?
|
2002
|
NEY-NFE
|
OLF-OUF*
|
RNI-RVI*
|
SCF-SPF*
|
TBF-TPF*
|
UYE-UYM
|
VYM-VYO
VHF-VPF*
|
XYN-XYP
XAF-XLF*
|
YEK-YEU
|
ZLF-ZSF*
|
?
|
2003
|
NFF-NFR
|
OVF-OXF*
OAG-ONG*
|
RXI-RZI*
RAY-ROY*
|
SRF-SXF*
SAG-SJG*
|
TRF-TXF*
TAG-TJG*
|
UYN-UYP
UKI-UMI*
|
VYP
VRF-VXF*
VAG-VJG*
|
XMF-XXF*
XAG-XBG*
|
YEV-YFI
|
ZTF-ZXF*
ZAG-ZLG*
|
?
|
2004
|
NFS-NGF
|
OOG-OXG*
OAI-OHI*
|
RPY-RXY*
RAZ-RHZ*
|
SKG-SVG*
|
TKG-TXG*
|
UNI-UXI*
UAY-UCY*
|
VKG-VUG*
|
XCG-XOG*
|
YFJ-YFR
|
ZMG-ZXG*
ZBI
|
JF?-JF?
JE?-JE?
|
2005
|
NGG-NGO
NNG
|
OJI-OVI*
|
RJZ-RPZ*
RAF-RJF*
|
SXG-SXG*
SAI-SMI*
|
TAI-TNI*
|
UEY-UPY*
|
VVG-VXG*
VAI-VMI*
|
XPG-XXG*
XAI-XBI*
|
YFS-YGF
|
ZAI,ZCI
ZHI-ZUI*
|
JC?-JC?
JBZ-?
|
2006
|
NGP-NHC
|
OXI-OXI*
OAY-OMY*
|
RKF-RXF*
|
SNI-SXI*
SAY-SCY*
|
TOI-TOZ*
TAY
|
URY-UXY*
UAZ-UHZ*
|
VNI-VZI*
VAY
|
XCI-XPI*
XMY ?
|
YGG-YGN
|
ZEI
ZVI-ZXI*
ZAY-ZJY*
|
JB?-JBA
JAZ-JAA
CZZ-CZS
|
2007
|
NHE-NHP
|
ONY-OXY*
OAZ-OBZ*
|
RAG-RPG*
|
SEY-SSY*
|
TBY-TSY*
|
UJZ-UOZ*
UAF-UEF*
|
VBY-VRY*
|
XRI-XXI*
XAY-XHY*
|
YGO-YGT
|
ZKY-ZMY*
|
CZR-CXT
|
2008
|
NHR-
|
OCZ*-…
|
RRG-RXG*?
RAI- *
|
STY-SXY*
SAZ- *
|
TTY-TXY*
TAZ- *
|
UAI,
UAG*-UBG*
UBI-UEI*
|
VSY- *
|
XJY- *
XUE-XUM
|
YGU-YGZ
YHA-
YMZ
YOR
YVK-
YHZ
|
ZNY-ZXY* ?
ZZA-
ZHU-ZHX
ZAZ*-ZHZ*
|
CXS-
|
Tunnuksia vuodesta 2009
Mainittuna on se kierros mitä oltiin jakamassa – joissain tapauksissa on mainittu myös yksittäisiä kirjainyhdistelmiä. * = keskimmäinen kirjain aakkosittain juokseva
Tiedot ovat suuntaa antavia. Trafin tietojärjestelmä jakaa tunnuksia hyvin sekavasti.
A
2009: AAZ…AOZ* (kaikki jaettu)
B
2009: BAZ…BOZ*, BOA-
2010: BOA-BON
2011: BOO-BPB
2012: BPE-
C
2009: CHA- , CNC, CTH, CTI
2010: CHM?-CHU
2011: CHV-CHZ, CIB-CIM
2012: CIN-
E
2009: ECI…EJI*, ECY…EJY*, EBZ-EHZ*
2010: EKI-ELI*, EKY, EJZ-EKZ*
2011: ELU-ELZ, EMI…EXI*, ELY…ESY*, EMZ…EOZ*
2012: ETY…EVY*(EXI?)
F
2009: FJA-FJN, FPJ-FPL, FXH
2010: FJO-FJX,
2011: FMT, FKA-FKJ
2012: FKK-
G
2009: GIG-GIX
2010: GIY-GJH
2011: GJI-GJZ, GKA-GKH
2012: GKI-
H
2009: HXI, XZI, HEY-HLY, HBZ…*
2010: HMY…HRY*, HCZ…HOZ*
2011: HSY…HXY* (kaikki jaettu)
I
2009: IXH, IYR-, IJA-
2010: IYR-IYX, IJA-IJP
2011: IJR-IJZ, IKA-IKE
2012: IKH-
J
2009:
2010: JIE, JIF, JIG, JOA
2011: JHO-JHZ, JIA-JIC, JIH-JIR
2012: JIS-
K
2009: KLV, KMH, KOO-KOX
2010: KLX, KPA
2011: KOL-KON, KPB-KRH
2012: KRJ-
L
2009: LHZ…LPZ*, LYR-LYX, LLK-, LZA-
2010: LLK-LLM, LZA-LZE
2011: LTU, LZE-LZL
2012: LLN-, LZH-LZZ, LRZ…*
M
2009: MLY…MNY*, MAZ-*, MKE-
2010: MOY, MPY, MAZ…MJZ*, MKE
2011: MRY*, MKH-MKS
2012: MKT-
N
2009: NHR-
2010: -NHT
2011: NHU-NHZ, NIA-NIG
2012: NIH-
O
2009: OEZ…OMZ*
2010: ONZ…OSZ*, OTA, OTB
2011: OYP-OYX
2012: OTC-
R
2009: RXG, RZG, RAI…*
2010: RAI…RJI*, RPL-RPN
2011: RSV-RTC, RPO-
2012: RPP-
S
2009: SBZ…SMZ*
2010: SNZ…SPZ*, SKA-SKK
2011: SKL-SKM
2012: SKN- , SNB-
T
2009: TTY…TVY*
2010: TXY*, TAZ…TJZ*, TRZ…TTZ*
2011: TYR
2012: TYS-TYX
U
2009: UHG
2010: UHF…UMF*, UJG, UHI…UJI*
2011: UNF…UTF*, UKG, ULG
2012: UMG…*, UPZ…*
V
2009: VXY, VAZ…VCZ*
2010: VEZ…VKZ*, VYR-, VVA-VVL
2011: VVM-VVZ
2012: VLZ…*
X
2009: XUN-XUU, XMO, XMP, …XOY*
2010: XUV-XUX, XVA-XVI
2011: XAZ…XEZ*, XMR-XMT
2012:
Y
2009: YHA-YHB
2010: YHC-YHJ
2011: YHK-YHZ?, YZZ- takaperin
Z
2009: ZJZ?
2010: ZJA, ZJH-ZJK
2011: ZZF, ZKZ…ZNZ*
2012: ZJL-, ZOZ…*
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar